Make your own free website on Tripod.com
EKOISTI 21.5.1999 Suomi pitää kiirettä ydinjätteen loppusijoituksessa Vaiettu tutkimus epäilee tutkimusmenetelmiä Ydinvoimaloiden käyttämästä uraanista 70 prosenttia louhitaan alkuperäiskansojen alueelta. Valtavat ja vaaralliset kaivostytöt pilavat alueiden elinympäristön ja louhijoiden terveyden. Olkiluodossa uraani kaivetaan Kanadan intiaanien ja Australian aboriginaalien mailta. Olkiluodon ydinvoimalan kupeessa olevan Eurajoen kunnanvaltuusto päätti ottaa avosylin ydinjätteen kallioperäänsä. Suomen ydinvoimaloista syntyy vuosittain 70 tonnia runsasaktiivista käytettyä polttoainetta sekä noin 300 kuutiometriä pakattua keski- ja vähäaktiivista jätettä. Vastapalveluna ydinjäteyhtiö Posiva lupaa eurajokisille 41 miljonan markan lainan vanhainkotiin, ja ydinvoimayhtiö Teollisuuden voima pystyttää vielä paikkakunnalle jäähallinkin. Ydinjätettä säilytetään 20:sta 40 vuoteen vesialtaissa voimalan alueella. Ajan myötä jätteen käsittely on helpompaaa, mutta vielä tuhannen vuoden kuluttua Suomen ydinjätteet säteilevät yhtä paljon kuin Tsernobylin onnettomuudessa vapautunut säteily yhteensä . Lupahakenus jo tässä kuussa Ydinvoimayhtiöiden omistama Posiva jättää vielä tässä kuussa hakemuksen periaatepäätöksestä ydinjätteen sijoittamisesta kallioperään. Jos ja kun eduskunta tekee myönteisen päätöksen, loppusijotuspaikkakunta päätetään ensi vuonna. Posivan toimitusjohtaja Veijo Ryhänen ei suostu sanomaan, hakeeko Posiva lupaa kaikille neljälle ehdolla olevalle loppusijoituspaikalle: Kuhmoon, Äänekoskelle, Loviisaan ja Olkiluotoon. Ryhänen myöntää kuitenkin, että Eurajoki on hyvin vahvoilla. Miksi niin kiire? Posivalla on kiire. Vaikka ydinjätettä ei ole vielä missään maailmalla upotettu peruskallioon, Posiva vakuuttaa sen olevan täysin turvallista. Tohtori Eeva-Liisa Laine kirjoittaa väitöskirjassaan, että Olkiluodon kallioperä on niin heterogeenistä, että sen turvallisuutta loppusijoituspaikkana on mahdoton ennustaa. - Nykyisillä tutkimusmenetelmillä Olkiluodon kalliorakenteesta ei saa luotettavaa kokonaiskuvaa. Puolen kilometrin välein tehdyt pystysuorat kairaukset eivät kerro juuri mitään kallioperästä, jonka kivilajit voivat muuttua kymmenen metrin matkalla, sanoo tekniikan tohtori Eeva-Liisa Laine Teknillisestä korkeakoulusta. Ydinjätteen tärkein mahdollinen kulkeutumisreitti bisosfääriin ovat pohjavedet. Olkiluodossa on myös vaarana se, että suolainen pohjavesi pääsisi kosketuksiin luolaston ja peruskallioon upotettujen jätekapseleiden kanssa. Jos näin kävisi,radioaktiivinen aine voisi päästä pohjaveden kuljettamana ihmisten ilmoille. Tohtori Eeva-Liisa Laine tutki Olkiluodon kallioperää Posivan ja KTM:n rahoilla. Rahoitus oli Laineen mukaan pirstaleista, ja nykyisin hän tutkiikin kultaesiintymiä. - Kultaesiintymiä voidaan Suomessa kairata tiheämmin kuin ydinjätteiden sijoituskohtia, joten niistä on olemassa tarkempaa tietoa kuin ydinjätteen sijoituskohteista. Myös tutkimusten taloudellinen hyöty on selkeämmin mitattavissa, Laine sanoo.. Suomi satsaa vähän verrattuna muihin Posiva suunnittelee maailman ensimmäistä ydinjätteen loppusijoituspaikkaa 7 miljardin markan budjetilla. Se on vähän, kun summaa verrataan maailmalla satsattuihin summiin. Yhdysvalloissa Nevadan autiomaahan suunnitellun ydinjätehaudan hinta kipuaa 200 miljardiin markkaan. Saksan Korlebenin suolakerrostumia on koeporattu 800 metrin syvyydestä jo monilla miljardeilla markoilla. Toimittaja Juha Granath Sivun alkuun